Sotainvalidien kesämajayhdistys ry
Mökkielämyksiä keskellä kaupunkia
Soke
Sotainvalidien kesämajayhdistys ry, tuttavallisemmin Soke, on 2009 perustettu kesämajayhdistys, johon kuuluvat Lauttasaaren Länsiulapanniemellä sijaitsevat 81 kesämajaa. Kesämajatoimintaa alueellamme on ollut jo vuodesta 1946 lähtien.
Perinteemme ovat edelleen pitkälti sotainvalidien ja heidän perheittensä kesämajaperinteiden ja rakennelmien kunnioittamista. Alueen historia on monimuotoinen ja säilyttämisen arvoinen.
Kesämajatoimintaa on pääsääntöisesti touko–lokakuussa, joskin aktiivisimmat majalaiset pyörähtävät majoillaan myös talviaikaan. Kesämajan hankinta yhdistyksemme alueelta on mahdollista kaikille helsinkiläisille, joilla ei ole toista kesämajaa tai siirtolapuutarhaa Helsingissä.
Länsiulapanniemen kesämaja-alueet
Kesämajakulttuuria Länsiulapanniemellä on ollut 1930-luvulta lähtien. Vanhimmat kesämajat ovat tällä hetkellä 1950-luvuilta. Kesämajojen ensimmäiset tyyppipiirrustukset suunnitteli kaupunginarkkitehti Hilding Ekelund.
Länsiulapanniemi on vanhaa Venäjän armeijan aluetta ja alueella on nähtävillä runsaasti Krimin sodan aikaisia puolustusmuureja ja -valleja.
Kesämajakulttuuri on vuosikymmenien saatossa pysynyt hyvin samanlaisena: pihoilla kahvitellaan, leikitään, paistatellaan päivää, järjestetään kutsuja, nautitaan kesäisestä meri-ilmasta täysin siemauksin.
Länsiulapanniemellä on kolme kesämaja-yhditystä: Poliisimajalaiset ry., HKL-Kesämajat ry sekä Sotainvalidien kesämajayhdistys ry. Yhteensä Lauttasaaren Länsiulapanniemellä on noin 250 kesämajaa.
Mökkien ulkonäkö, koko ja mittasuhteet on määritelty Helsingin kaupungin rakentamistapaohjeessa ja sen liitteissä. Alueen vanhimmat mökit ovat 7m2 kokoisia, uusimmat ovat 14m2 ja väliltä löytyy eri kokoisia mökkejä kunkin rakennusvuoden määräyksistä riippuen. Mökkejä on huollettava ja pidettävä asianmukaisessa kunnossa.
Alueen kesämaja-alueista HKL:n mökkikylä on syntyi ensimmäisenä 1930-40 luvulla. Se perustettiin kaupungin bussiyhtiön työntekijöiden kesänviettopaikaksi. Muihin kaupungin kesämaja-alueisiin poiketen majalle määritelttiin "piha".
Poliisien kesämaja-alue syntyi samalla vuosikymmenellä ja majan omistamiseen vaadittiin kaupungin palveluihin kuuluvan poliisilaitoksen työntekijästatus.
Sotainvalidien alue - Länsiulapanniemen keskiosa annettiin 1946 sotainvalidien käyttöön. Varusmiehet avustivat majahanketta ja pengersivät sekä raivasivat kallioiseen maastoon kulkuväylät sekä pihat, joita pitkin esimerkiksi kainalosauvoja käyttäneet invalidit pystyivät kulkemaan. Samalla varusmiehet rakensivat kellarit ja kasvimaat. Pihoissa pidettiin perunamaata, marjapensaita ym.. Alue oli aikoinaan kuin minikokoinen siirtolapuutarha. Tuosta ajasta on löydettävissä vielä kasvimaan pengerryksiä, betonimuureja ja marjapensaita. Puun varjoisssa saattaa kasvaa vieläkin monenlaista koristekasvia muistona tuosta ajasta.
Lue tarkemmin kesämaja-alueiden historiasta